Wellbitillä ollaan ilolla vastuullisia!

Pyrimme varmasti kaikki toimimaan parhaamme mukaan, eli vastuullisesti.

Näin toimimme myös Wellbitillä. Seuraavissa kolmessa blogikirjoituksessamme pureudumme vastuullisuuteen Wellbitin näkökulmasta eri teemojen kautta. Yrityksen vastuullinen toiminta voidaan jakaa juurikin kolmeen kokonaisuuteen: talous, ympäristö ja sosiaalinen. (Lähde Niska, Tarna-Mani. Yrityksen yhteiskuntavastuu – Mistä on kysymys. 2000.)

Tähän jakoon on luontevaa tukeutua myös näissä pohdinnoissamme. Toisessa tekstissämme pohdimme taloudellista vastuullisuutta.

Emmehän unohda taloudellista vastuullisuutta? 

Tilastokeskus raportoi viime vuodenvaihteessa, että konkurssiin on haettu viimeisen 12 kuukauden aikana eniten yrityksiä 25 vuoteen. Heinäkuussa kerrottiin viiden kunnan täyttävän kriisikunnan kriteerit vuoden 2023 tilinpäätöksillään. Kuluttajien luottamusindikaattorin luvut ovat surullista katsottavaa. Yrityssaneeraukseen vuonna 2023 hakeneiden yritysten määrä kasvoi 32 %. Saneerauksen alla olevissa yrityksissä työskentelevien työntekijöiden määrä kasvoi 70 %. Tämä vuosi on ollut kaikissa luvuissa vielä pahempi…

Mitä tästä pitäisi ajatella? Onko mahdollista kääntää kehitys toiseen suuntaan?

Uskon, että on. Se vaatii aivan uudenlaista ajattelua taloudelliseen vastuullisuuteen liittyen. 

Yksikään yritys ei saisi jatkaa ”näin on aina tehty” ajatteluaan. Yksikään kunta ei saisi jatkaa budjettien rakentamista periaatteella, x-prosenttia kaikkiin lukuihin lisää. Tiukassa tilanteessa tehtävä juustohöylämäinen ”vähän pois kaikesta”-ajattelukin on väärin. 

Taloudelliseen vastuullisuuteen sisältyy paljon asioita, jotka meistä jokaisen on hyvä sisäistää. Se sisältää huolehtimisen liiketoiminnan kannattavuudesta, kilpailukyvystä ja tehokkuudesta. Se sisältää myös voiton tuottamisen ja verojen maksamisen asianmukaisesti. 

On helppo ymmärtää, että yritys- tai kuntaorganisaatio ei voi huolehtia sosiaalisesta ja ympäristövastuustaan, jos sen taloudellinen suorituskyky on heikko. Myös hyvin suunniteltu riskienhallinta on taloudellista vastuullisuutta.

Liian usein todetaan erilaisten asioiden tulleen yrityksille tai julkisen puolen päättäjille yllätyksenä. Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluu myös ympäröivän yhteiskunnan ja maailman seuraaminen – tulevaisuuksien ennakointi. Hyvin harva asia tulee totaalisena yllätyksenä yhden yön yli – merkit ovat olleet nähtävissä yleensä jo pidemmän aikaa. 

Jos kunta kriisiytyy, sille ehdotetaan erilaisia toimenpiteitä, kuten leikkauksia ja veronkiristyksiä. Kunta voidaan tarvittaessa jopa lakkauttaa tai liittää johonkin toiseen kuntaan. 

Jos yritys kriisiytyy, se voi tehdä sisäisiä leikkauksia ja muutoksia omaan toimintaansa. Mikäli nämä eivät riitä, yritys voi hakea yrityssaneeraukseen tai konkurssiin. Myös velkojat voivat hakea yrityksen konkurssiin. 

Sekä kunnan että yrityksen osalta nämä ovat surullisia tapahtumankulkuja, jotka osaltaan kertovat siitä, ettei taloudellinen vastuullisuus ole ollut prioriteeteissä kovinkaan korkealla. Joskus kyse on puhtaasti osaamattomuudesta toimia oikein. Ja kun tilanne muuttuu entistä paineisemmaksi, johto lamaantuu. 

Monen organisaation ongelmana on juuri se organisaatio; tehtävät ovat määräytyneet muinaisten tarpeiden mukaan eikä teknologisen kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia ole osattu hyödyntää. Ihmisiä käytetään jopa täysipäiväisesti prosesseissa, jotka olisi voitu automatisoida kokonaan. Järjestelmien kankeutta siedetään, koska pelätään muutosta ja uuden oppimista. Ja järjestelmiä on paljon – kunnilla puhutaan helposti useista kymmenistä satoihin järjestelmistä. Halvin hinta on järjestelmissä harvoin tae parhaasta kokonaisuudesta, mutta uutiset ovat kertoneet myös lukuisista superkalliista hankkeista, joista ei ole saatu haluttua hyötyä ja joista on jopa luovuttu ”toivottomina.” 

Onko tämä taloudellisen vastuullisuuden mukaista toimintaa? Onko tässä huomioitu teknologisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet parhaalla mahdollisella tavalla?

Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluu myös se, että johto seuraa aikaansa, on kiinnostunut perehtymään työn uusiin muotoihin ja toimintatapoihin – ja hakee aktiivisesti organisaation kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta tukevia ratkaisuja. Myös työntekijät voi innostaa mukaan kehittämiseen pyytämällä ilmiantamaan aikaa vievät ja turhauttavat prosessit ja kankeat järjestelmät. 

Keinoälyn aikakaudella monia työtehtäviä voidaan lakkauttaa esimerkiksi eläköitymisen myötä. Samalla ihmisen työpanos voidaan ohjata tehtäviin, joissa ihminen tuo organisaation toimintaan todellista lisäarvoa. Samalla varmistetaan, että liiketoiminnan kannattavuus, kilpailukyky ja tehokkuus on kunnossa. Se mahdollistaa kriisiytymisen sijaan myös voiton tuottamisen ja verojen maksamisen asianmukaisesti.

Tämä on todellista taloudellisen vastuullisuuden mukaista toimintaa.

Meillä Wellbitillä taloudellista vastuullisuutta kannetaan monin tavoin. Me toimimme, kuten saarnaamme. Seuraamme teknologisen kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia ja sen myötä  panostamme 100 prosenttiseen etätyöskentelyyn ja pyrimme maksimoimaan etätyön tarjoamat taloudelliset hyödyt niin henkilökunnalle kuin yrityksellekin. Kunnia-asiamme on maksaa kaikki laskumme ajallaan ja olla luotettava kumppani niin työntekijöillemme, asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme tai vaikkapa verottajalle. Tämä on mahdollista siten, että tuotamme osaamisellamme todellista lisäarvoa asiakkaillemme, jolloin he puolestaan maksavat mielellään meille meidän palveluistamme. Tällä varmistamme oman toimintamme jatkumisen myös tulevaisuudessa. 

Kukaan ei osta (tai ei ainakaan pitäisi ostaa) mitään, mistä ei ole todellista hyötyä. Me mittaamme tarjoamaamme hyötyä asiakkaidemme suunnasta ja upeat asiakastarinat ovatkin innostaneet meidät tavoittelemaan vähintään 100 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä asiakkaillemme. Realisoituneet esimerkit osoittavat, että se on täysin mahdollista.

Siksi me taistelemme tehokkaamman työn puolesta.