Tekoäly tekee tilaa humanistijohtajille – onko insinöörijohtajien aika ohi?

Suomi on perinteisesti ollut insinöörijohtajien maa: painopiste on ollut asioiden, prosessien ja tuotannon johtamisessa.

Kehittyvä teknologia ja erityisesti tekoäly ovat kuitenkin haastaneet perinteisiä johtamismalleja. Kun prosessit ja rutiinityöt automatisoituvat, ei niitä tarvitse enää johtaa samaan tapaan kuin ennen. Vauhdilla kehittyvä teknologia pakottaa samalla ihmiset omaksumaan kiihtyvällä tahdilla uutta.

”Emme enää voi keskittyä tiettyihin vakiintuneisiin kaavoihin ja tapoihin tehdä asiat, koska toimintaympäristömme muuttuu niin nopeasti. On opittava jatkuvasti uusia tapoja”, sanoo johtamisen asiantuntija, Wellbitin (WB Solutions Finland Oy) toimitusjohtaja Erkki-Jussi Welling.

Hänen mukaansa johtajan tärkein tehtävä onkin nyt johtaa asioiden ja prosessien sijaan ihmisiä ja uuden oppimista.

Huomio kiinnitettävä suhdetason johtamiseen

Johtamisen ydin ei ole muuttunut, mutta sen painopisteet ovat siirtyneet, sanoo Itä-Suomen yliopiston professori Jonna Koponen, jonka osaaminen painottuu markkinointiin ja erityisesti digitaaliseen murrokseen. Parhaillaan Koponen tutkii viisivuotisessa tutkimushankkeessaan etäjohtamista ja digitaalista viestintää.

Haasteita aiheuttavat vuorovaikutukseen liittyvät asiat.

Koponen julkaisi juuri teoksen Etäjohtaminen ja digitaalinen viestintä yhdessä tutkijatohtori Lotta Salinin ja professori Pekka Isotaluksen kanssa.

”Nyt tarvitaan sekä asioiden, ihmisten että viestinnän johtamista, ja niiden tulee olla tasapainossa keskenään”, Koponen sanoo.

Koska töitä tehdään yhä enemmän etänä, korostuu Koposen mukaan suhdetason johtaminen. Esimerkiksi tavoitteet, mittarit ja muut tehtäväkeskeiset työt onnistuvat usein hyvin etänäkin, mutta haasteita aiheuttavat useammin vuorovaikutukseen liittyvät asiat.

Tunnetaidot korostuvat

Suhdetason korostuminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että johtaja tarvitsee entistä enemmän tunnetaitoja ja empatiaa. Koposen mukaan johtajan täytyy esimerkiksi osata lukea tiimiläistensä tunteita, aistia poikkeamia käyttäytymisessä ja tarjota tukea – siis tehdä asioita, joihin tekoäly ei pysty.

Myös Welling korostaa tunnetaitojen merkitystä. Johtajan täytyy luoda tiimiinsä luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri, ja se vaatii avoimuutta.

”Kun maailma ja toimintaympäristö ovat jatkuvassa muutoksessa, on johtajan kyettävä innostamaan johdettaviaan ja hälventämään muutokseen liittyviä pelkoja. Muutosta pitää kyetä sanoittamaan. Kun henkilöstö tietää, mitä on tapahtumassa ja mihin ollaan menossa, on sen helpompi luottaa johtajaan”, Welling toteaa.

Hänen mukaansa johtajan täytyy johtaa muutosta. ”Sen sijaan, että hiotaan yksityiskohtia, on katsottava suurta kuvaa ja sitä, mihin maailma on menossa.”

Johtajan täytyy asettaa pelisäännöt

Hybridityön aikakaudella luottamusta voi luoda myös yhteisillä pelisäännöillä. Tiimissä on sovittava selkeästi esimerkiksi siitä, mitä digitaalisia kanavia käytetään mihinkin tarkoitukseen.

”Johtajan on yhdessä tiimiläistensä kanssa luotava digitaalisten kanavien käyttöön pelisäännöt, joista on myös pidettävä kiinni”, Koponen sanoo.

Johtajat tarvitsevat koulutusta, jotta he pystyvät vastaamaan uudenlaisiin johtamisen haasteisiin.

Hän suosittelee esimerkiksi kameroiden pitämistä päällä myös etäpalavereissa. Silloin välittyy edes vähän sosiaalista läsnäoloa ja nonverbaalia viestintää.

Myös epävirallisesta viestinnästä huolehtiminen on hybridityön aikakaudella tärkeää, Koponen muistuttaa. Kohtaamisia tulee organisoida ja keskusteluja ylläpitää systemaattisesti.

Johtajat tarvitsevat koulutusta

Johtajat tarvitsevat koulutusta, jotta he pystyvät vastaamaan uudenlaisiin johtamisen haasteisiin, uskovat sekä Koponen että Welling.

Johtajien on paitsi opittava uusia johtamistapoja myös lisättävä ymmärrystään tekoälystä, Koponen muistuttaa.

“Johtajaa täytyy voida haastaa, ja johtajan on osattava kuunnella tiimiläisiään.”

Welling kehottaa johtajia pitämään mielen nöyränä. Kaikkea ei tarvitse eikä voi osata itse.

”Jotta muutoksen vauhdissa voi pysyä mukana, on tärkeää ymmärtää, ettei kaikki viisaus asu yhdessä päässä. Johtajaa täytyy voida haastaa, ja johtajan on osattava kuunnella tiimiläisiään”, Welling sanoo.

Hänen mukaansa johtaja tarvitsee itsetuntemusta ymmärtääkseen omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Jos niitä ja muuttuvaa toimintaympäristöä ei ymmärrä, saattaa johtajan asenne olla suurin jarru uudentyyppisen johtamisen toteutumiselle.

”Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ei voi enää vedota siihen, että näin on aina tehty. Uudenlaisessa maailmassa johtajan täytyy keksiä ja kehittää uudenlaisia toimintatapoja.”