Yli puolet suomalaisjohtajista ei usko tekoälyn parantavan tuottavuutta, koska he eivät ymmärrä sen olevan strateginen työkalu. Tekoälyn oikeanlaisella hyödyntämisellä voidaan säästää tuhansia henkilötyövuosia.
Moni suomalainen organisaatio hyödyntää tekoälyä esimerkiksi sähköpostiluonnosten kirjoittamiseen tai PowerPoint-esitysten laatimiseen. Sen sijaan tekoälyä käytetään vain harvoin liiketoiminnan kannalta kriittisissä prosesseissa, joissa siirretään ja käsitellään suuria määriä dataa.
“Moni johtaja ajattelee, että tekoäly on kiva leikkikalu, vaikka heidän tulisi nähdä se strategisena työkaluna”, sanoo Wellbitin toimitusjohtaja Erkki-Jussi Welling.
Se voi tulla yritykselle kalliiksi.
Suomalaisyritysten johdossa ei ymmärretä, millaisia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa.
Welling kertoo organisaatiosta, jolla oli 27 000 tiedostoa ilman metatietoja. Puuttuvat tiedot tuli lisätä kahteen eri järjestelmään, joten käsiteltäviä tiedostoja oli 54 000 kappaletta. Alun perin suunnitelmissa oli sälyttää työ yhdelle työntekijälle, jolloin työhön olisi laskelmien mukaan kulunut kuutisen vuotta, jos työntekijä olisi hoitanut sen oman työnsä ohella.
“Tekoäly hoiti työn vartissa”, Welling sanoo.
52 prosenttia suomalaisista yrityspäättäjistä ei usko tekoälyn lisäävän työn tuottavuutta omassa yrityksessään, selviää työeläkeyhtiö Elon ja vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan syksyllä 2024 julkaisemasta tutkimuksesta.
Wellingin mukaan tulos kertoo karua kieltä siitä, että suomalaisyritysten johdossa ei ymmärretä, millaisia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa.
Sama tutkimus kertoo, että 51 prosenttia yrityspäättäjistä kokee, ettei heidän yrityksessään ole riittävästi osaamista tekoälyn hyödyntämiseen. Welling huomauttaa, että johtajan ei tarvitse olla tekoälyekspertti.
“Jos sinulla on vaiva, et opiskele lääkäriksi vaan kerrot vaivasta lääkärille, joka hoitaa sen. Sama pätee tekoälyyn. Moni johtaja kuvittelee, että täytyy olla itse kädet savessa tekoälyn kanssa, mutta se ei pidä paikkaansa.”
Johtajan tehtävä on sen sijaan tunnistaa, mitkä kohdat yrityksen prosesseissa sakkaavat ja vievät aikaa. Asiantuntijoiden tehtäväksi jää kertoa, miten tilanne ratkaistaan tekoälyn avulla niin, että ratkaisu tehostaa liiketoimintaa, Welling sanoo.
Elon ja Lähi-Tapiolan tutkimus paljastaa myös, että lähes puolet yrityspäättäjistä ei ole innostuneita hyödyntämään tekoälyä työssään.
“Johtajan tehtävä on kehittää organisaation kyvykkyyttä, ei olla kehityksen jarruna.”
“Sellainen asenne tuhoaa yrityksen. Johtajan tehtävä on kehittää organisaation kyvykkyyttä, ei olla kehityksen jarruna”, Welling sanoo.
Hänen mukaansa Suomi on vaarassa jäädä takapajulaksi, jos asenne ei muutu, sillä muualla tekoälyä osataan hyödyntää Suomea tehokkaammin.
Kansainvälisen tutkimusyhtiö Gartnerin tutkimuksen* mukaan ihmisen osuus tietojen käsittelyssä ja syöttämisessä vähenee ensi vuonna jopa 22 prosenttia. Welling uskoo samaan mutta huomauttaa, että Suomessa kehitys on hitaampaa.
Wellingin mukaan lähes kaikki sellaiset prosessit, joissa siirretään tietoa ja tuotetaan dokumentaatiota, voidaan automatisoida tekoälyllä.
“Prosessit voidaan tehdä 80 tai jopa sata prosenttia tehokkaammin. Jos tekoäly hoitaa tehtävän eikä se vie ihmiseltä aikaa lainkaan, se on tehostettu sataprosenttisesti.”
Prosessien tehostaminen lisää paitsi liiketoiminnan tehokkuutta myös työn mielekkyyttä, Welling muistuttaa.
Kaikki sellaiset prosessit, joissa siirretään tietoa ja tuotetaan dokumentaatiota, voidaan automatisoida tekoälyllä.
“Kun tekoäly hoitaa työt, jotka olisivat ihmiselle puuduttavia ja aikaa vieviä, työntekijän työaika voidaan käyttää mielekkäämpiin tehtäviin.”
Miltä sitten näyttää organisaatio, jossa tekoäly on elimellinen osa kriittisiä, tietointensiivisiä prosesseja?
“Kaikki asiointipalvelut sujuvat vaivattomasti viiveettä”, Welling vastaa.
Esimerkiksi työsopimukset ja luvitukset hoituvat ilman pitkää odottelua. Uusi työntekijä perustetaan palkansaajaksi ja työterveyspalveluiden käyttäjäksi automaattisesti. Hän saa tietokoneen käyttöönsä oikeilla käyttöoikeuksilla heti. Lisäksi esimerkiksi vuokra-, sähkö-, kaukolämpö- tai muun vastaavan sopimuksen voi hoitaa nettilomakkeella hetkessä ensikontaktista laskutukseen, Welling sanoo.
Se on mahdollista, sillä jos kaikki määrätyt ehdot täyttyvät, tekoäly osaa tehdä päätöksen esimerkiksi vuokra-asunnon myöntämisestä automaattisesti. Jos ehdot eivät täyty, tekoäly pyytää apuun ihmisen.
“Moni julkisen puolen organisaatio kertoo nettisivuillaan kuuden tai jopa yli kymmenen viikon käsittelyaikoja, vaikka asiat olisi mahdollista hoitaa sekunnissa”, Welling sanoo.
*Lähteet:
2025 Gartner CIO and Technology Executive Survey.
2025 Gartner CIO TOP Priorities and Technology Plans for the Governments of the U.K and Ireland
1. Lisää ymmärrystäsi ja inspiroidu.
Ota selvää organisaatioista, jotka ovat tehostaneet toimintaansa tekoälyn avulla. Kerrytä tietojasi, kuuntele näkemyksiä ja kysy kokemuksia.
2. Selvitä organisaatiosi aikasyöpöt.
Kysy työntekijöiltäsi, millaisia haasteita he kohtaavat työssään. Halutessasi voit pyytää ulkopuolista asiantuntijaa kartoittamaan organisaatiosi suurimmat pullonkaulat ja aikasyöpöt.
3. Keskustele palveluntarjoajien kanssa.
Kysy usealta eri palveluntarjoajalta, miten prosessejanne voidaan tehostaa. Jos palveluntarjoaja ei osaa vastata kysymykseesi, hän ei ole oikea kumppani organisaatiollesi.
Onko sinulla kysyttävää tai haluatko kuulla Wellbitin ratkaisuista lisää? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!